keskiviikko 24. elokuuta 2016

Paras kasvoöljy ikinä.


Vähän tuli mahtipontinen otsikko, mutku en vaan keksinyt tälle mitään vaatimattomampaa. Hei tämmönen -Avon Nutra Effects Miracle Glow -kasvoöljy. Sain tämän kokeiluun ja edellisen iltaseerumin loputtua korkkasin nyt käyttöön.

Pakko muuten myöntää, että mulla ei ollut tätä kohtaan mitenkään suuria odotuksia. Kasvoöljyt eivät ole tähän asti kovastikaan kiinnostelleet, koska ihoni ei ole mitenkään superkuiva. En muutenkaan arvosta öljymäistä tunnetta iholla, koska ne öljyt joita olen testannut, ovat suurimmaksi osaksi olleet mallia imeytymätön. Siksi tartuin tähän vähän välinpitämättömällä asenteella.

Vaikka tosiaan ihoni ei ole sieltä koppuraisimmasta päästä, on kuitenkin hyvä tajuta oman ihonsa ikä. Ikääntyvä iho tarvitsee jo monenmoista vitamiinia ja kosteuspommia osakseen näyttääkseen hyvältä ja voidakseen hyvin. Tämä kyseinen kasvoöljy sisältää peräti viittä arvokasta öljyä, joilla jokaisella on oma tehtävä ihon parannusprojektissa. Babassuöljy, passionhedelmäöljy, raakakahviöljy, pellavansiemenöljy ja marulaöljy ovat yhdessä ihon oma ravintopommi. Kasvoöljy kosteuttaa, kiinteyttää, pehmentää, rauhoittaa, vahvistaa sekä vilkastuttaa kollageenin ja elastiinin tuotantoa ihossa. Ei mikään huono lupaus, vai mitä.

Öljy lupaa olla kevyt ja imeytyä nopeasti, ilman rasvaista tunnetta. Ihan en tätä allekirjoita, mutta ei se mitään. Öljy on öljy ja se jättää aina ihon pinnan jonkin verran, noh -öljyiseksi. Tämä kyseinen öljy kuitenkin imeytyy ihoon verrattain tosi hyvin ja etenkin kun tämän antaa tehdä taikojaan yön yli niin avot. Aamulla iho on supertasainen, heleä, pehmeä ja sellainen hyvinvoiva. Kuin se olisi koko yön mössinyt jotain herkkua ja aamulla hymyilisi tyytyväisenä kuin Liisa Ihmemaan Irvikissa.

Kasvoöljy on todella riittoisaa. Ainakin omalle iholleni riittää kohtuu pieni tippa, ei missään nimessä koko pipetillinen. Olen käyttänyt tätä yövoiteen alla, seerumin sijaan ja siinä hommassa tämä toimii perfecto. Kasvoöljy pitäisi laittaa yövoiteen päälle, jos ihan etiketin mukaan mennään, mutta ainakaan tämä kyseinen öljy ei toimi yhtään niin hyvin sillä tavalla. Kokeiltu on!

Kenelle tämä on hyvä? No kaikille, jotka haluavat edullisen, mutta luksustasoisen tuotteen. Kasvoöljyn normaalihinta on 16 €, mutta tarjouksella usein noin 13 € kieppeillä. Suosittelen myös muiden sekaihoisten kokeilemaan tätä ja tottakai kaikki kuivaihoiset ainakin! Merkatkaa muistiin.

Mä tykästyin kyllä ikihyviksi. Toivottavasti säilyy Avonin valikoimissa pitkään :)

Kasvoöljy -diggaatko vai dissaatko?

Tuote saatu lehdistönäytteenä.

tiistai 23. elokuuta 2016

Viikingin kutsu.

Nimittäin Ville Viikingin. Yksi tämän kesän odotetuimmista reissuista oli laivareissu. Meidän neiti 3 vee on puhunut Viking Line Kissan (tunnetaan myös nimellä Ville Viikinki) tapaamisesta koko tämän vuoden. Hän rakastaa televiossa pyörivää Viikkarin mainosta missä kyseinen kissa hyppii 70-lukulaisen discomusan tahtiin.

Pakkohan sitä kissaa oli päästä katsomaan livenä ja niinpä me varattiin matka. Ajateltiin aloittaa tämä ruotsinlaivoihin tutustuminen piknik-risteilyllä. Siinä päästäisiin laivamatkailun makuun, mutta illaksi kotiin, kuten eräs toinenkin matkailuun liittyvä firma mainostelee. 3-vuotiaan kanssa se yö laivalla on ehkä vähän turha, joten onneksi on olemassa piknik.

Ihan kommelluksitta ei reissu kuitenkaan sujunut. Tai ainakaan lähtö. Menimme satamaan omalla autolla ja Isäntä yritti maksaa parkkimaksun koko päiväksi pankkikortilla. No se masiina oli jotenkin viallinen, koska se ei huolinut korttia keltään siinä samassa jonossa olevilta. Vieressä oli kyltti, että parkkiaikaa saa myös soittamalla (tai äpsillä). Mä soitin nroon ja sain ohjeet miten toimia. Juuri kun nauhoite oli luettelemassa toimintaohjeita parkkiajan asettamiseen, yhteys pätkäisi ja kuulin vain ...paina ruutunäppäintä. Painoin ja sitten kuului Kiitos, olet nyt asettanut maksimiparkkiajan, joka päättyy 23.8.klo 8.04. Voi p*rkele, että namaste vaan meille! Sanoin Isännälle, että nyt meillä on sitten parin viikon parkkiaika ja maksaa varmaan 150 euroa! Menin ihan stressiin koko asiasta. Noh, laivaan päästyämme soitin heti takaisin samaan nroon ja sieltä onneksi ystävällinen naisihminen kertoi, että ei hätää, parkkiajan saa päättymään soittamalla uudelleen heille kun oikeasti on lähdössä pois siitä parkkiruudusta. Huh!

No mutta sitten. Ilmeisesti tuo koko parkkimaksusekoilu lamautti aivoissani jotain, koska mennessämme lasten maailmaan Mimpe halusi ostaa itselleen Ville Viikinki -repun, en muistanut kassalla enää pankkikorttini tunnuslukua! Muistin kyllä kaikki siinä olevat nrot, mutta mikä järjestys? Ei mitään hajua. Tunnusluku on ollut sama varmaan kymmenen vuotta ja nyt yhtäkkiä en enää muistanut sitä. Ou jee. Yritin parilla eri vaihtoehdolla (joista toisesta olin 98 % varma, että tämä se on!). Ei ollu. No kortti meni lukkoon ja mua melkein itketti. Onneksi Isännällä oli kortti mukana, muuten ois tullut aika tyhjä reissu. Se pirun nelinumeroinen luku vaan yksinkertaisesti pyyhkiytyi päästäni pois. Hieno tunne muuten! Onko jollekulle muullekin käynyt joskus myös näin? Toivottavasti, koska muussa tapauksessa mulla on varmaan aihetta tutkituttaa pääni.

Tästä korttisekoilusta huolimatta teimme vähän ostoksiakin. Isäntä keskittyi Whisky-kokoelmansa kartuttamiseen ja minä tottakai nuuhkin kosmetiikat läpi. Olin etukäteen suunnitellut tyhjentäväni Bath & Body Worksin hyllyt Gracelta, mutta hinnat nähtyäni tulin toisiin ajatuksiin. En sinänsä kyllä yllättynyt korkeista hinnoista, nehän oli täysin arvattavissa. Harmi sinänsä koska sarja on tosi ihana, mutta en vain raaskinnut maksaa melkein kahtakymppiä yhdestä suihkugeelistä. Olin kuitenkin jo päättänyt, että en (varmaankaan) osta hajuvettä. No se päätös oli ja sitten se jo menikin menojaan. Koska BBW:t olivat niin ökyhintaisia, ajattelin että onhan tässä nyt jotain kosmea saatava! Mikä laivareissu se nyt olis jos ei mitään ostais! Joten ostin Lacosten Touch of Pinkin (postaus tulossa). Tuoksuhan on ikivanha, mutta se oli niin hyvässä tarjouksessa ettei voinut ohittaa. Loput ostoksemme olikin sitten karkkipainotteisia. Tosin niitäkin ihan maltillisesti, koska laivalla karkki vaan ei ole enää mitään edullista. Maista saa melkein edullisemmin.

Pääsimme vihdoinkin tsekkaamaan Viking Gracen. Isäntähän on ollut Gracea rakentamassa ja siksikin oli kiva päästä katsomaan miltä se näytti. Valitsimme risteilypäiväksi hääpäivämme. Tulipahan hääpäivän dinneri syötyä mukavasti laivan seisovasta pöydästä. Pitää muuten sanoa, että Viikkarilla on niin paljon paremmat ruoat kuin Siljalla. Olimme viime keväänä Siljalla ja ruoka oli aivan kauhea pettymysten kevätjuhla. Mutta Viikkari vetasi pisteet kotiin. Gracen buffa oli niin huisin hyvä, että lähdimme navat naukuen sieltä ulos.

Ruoka taisi mennä pahemman kerran isi-ihmisen päähän, koska istuessamme tanssiravintolassa syömisen jälkeen, hän kysyi minulta soiko tämä kappale meidän häissämme? Lavalla soitti humppabändi Lumilinna kappaletta Elämää Juoksuhaudoissa. Ilmeisesti meidät on vihitty Isännän muistikuvan mukaan joskus sota-aikana eikä suinkaan vuonna 2008, kuten minä asian muistan. Katsoin häntä aavistuksen pitkään, ohuelti kysyvä ilme kasvoillani. Tämä ilmeisesti riitti hänelle vastaukseksi, koska hän sanoi korvat luimussa minua nolosti katsoen, että eiiiii se tainnutkaan olla tämä....

Taistoihin tiemme kun toi, missä luotien laulu vain soi....Jooei. Ei se ollut tämä. Tosin mikäs siinä, onhan tämä biisi kuultu joskus aikoinaan Tenavatähdessäkin. Miksei siis myös hääbiisinä?
Mutta eihän sitä kaikkea voi muistaa. Annetaan isi-ihmiselle anteeksi vaikka ei meidän häätanssibiisiä nyt ihan oikein muistanutkaan.

Meillä oli tosi kiva matka. Neiti jaksoi yllättävän hyvin vaikka päikkärit jäivät välistä. Hän on todella helppo matkustuskaveri. Hän ei kitissyt eikä kiukuttellut vaikka taatusti väsymys painoi pientä ihmistä, varsinkin loppumatkasta. Tosin sitä ei kyllä huomannut ollenkaan, koska hän juoksi -siis kirjaimellisesti tosiaan juoksi- kaksi tuntia putkeen paluumatkalla Gracen tanssiravintolassa tanssilattiaa ympäri. Siellä oli muitakin lapsia tekemässä samaa eli juoksemassa ja ottamassa lattiaan heijastuvia värillisiä kuvioita kiinni. Neiti paahtoi siellä posket punaisina menemään ja nauraa käkätti kun oli niin hauskaa. Voi kunpa itselläkin olisi energiaa edes puolet siitä mitä tuolla pikkuihmisellä on!

Kivaa siis oli ja tässä joku kolmesataa kuvaa todisteena siitä :) Kiitos jos jaksoit lukea tänne asti ja nyt vielä katsoa kuvatkin :D Mukavaa tiistaita kaikille!












































maanantai 22. elokuuta 2016

Vaaleaihoisen BB-voide.



BB-voiteissa on joskus jopa ärsyttävän suppea sävyvalikoima, ootteko huomanneet? Itse edustan iholtani todella vaaleaa sävyä, joten useimmat BB:t ja CC:t ovat mulle melkein kahvipavun tai plussapallon värisiä. Vaikka olisivat ne kaikkein vaaleimmat sävyt. Tummempi sävy lähentelee sitten jotain tummempaa kuin tummanruskea.

Iloinen yllätys oli kun sain kokeiluun Avonilta Anew Vitale -sarjan BB:n. Sävy on oikeasti vaalea ja sulautuu ihooni hyvin. Anew Vitale on tarkoitettu 25+ vuotiaille, mutta kaipa 40-vuotiaskin sellaiseksi lasketaan? 15 vuotta sinne tai tänne, kuka näitä nyt laskee.

Voide on harmaanvaaleaa, jos näin värikästä nimitystä voi käyttää. Täältä voit kurkata swatchit. (Itsehän en tajunnut sellaisia kuvata...hyvä minä!) Voide sulautuu ihoon ja blurraa mukavasti kaikkia ihon pikkuvirheitä pois.

Anew Vitale Visible Perfection BB Cream on normihinnaltaan jotain 25 € paikkeilla, mutta tarjouksessa usein alle 20 €. Meneillään olevasta kampanjasta en tätä löytänyt, mutta tiedän tämän olevan kuitenkin valikoimissa edelleen.

Tätä suositellaan kaiketi enemmän kuivaihoisille, mutta oma sekaihoni ei kyllä alkanut kiiltelemään isommin. Toki kiinnitän aina meikkipohjan mattapinnan antavalla puuterilla, joten se saattaa auttaa asiaa. Voide ei kuitenkaan ole niin rasvainen, että se olisi puskenut puuterista läpi.

Summasummaarum, tykkäsin! Ja tältä se näytti mun kasvoilla:




Meikkipohja on luonnollisen näköinen ja se pysyi kauniina koko päivän. Suosittelen tätä kaikille niille, jotka oikeasti ovat etsineet tarpeeksi vaaleasävyistä BB-voidetta ja ylipäätään suosivat juuri BB-voiteita meikkipohjanaan. Moni kokee BB:n levityksen helpoimmaksi sormin, mutta itse sain tämän tasaisimmaksi meikkimunan avulla.

Mitäs tuumaatte? Vieläkö BB-voiteet kiinnostelevat?

BB-voide saatu, mielipiteet bloggaajan omia.

perjantai 19. elokuuta 2016

Saippuahurahdus.


Jaaaaaaa kelle tulee nyt yllätyksenä, että meitsi tykkää saippuasta? Hyvä. Sitähän minäkin ettei kelleen. Yksi suurimmista heikkouksistani kosmetiikan suhteen on saippua. Niin käsisaippua kuin suihkusaippuakin. Haaveilen matkasta johonkin ulkomaiseen outletiin (esim. Saksassa tai Jenkeissä) mistä saisi ostaa litratolkulla ihanan tuoksuisia saippuoita.

Käväistiin Isännän kanssa yks ehtoo Cittarissa, koska siellä oli kahvitarjous. Me neljäkymppisethän juoksemme kahvitarjousten perässä kuin eläkeläiset konsanaan. Cittari on siitä karsea paikka, että sieltä löytyy aina muutakin. Ja Järjen Säästöt ovat ihan vihoviimeinen houkutusten suo.

Voitte siis varmaan arvata mihin tämä johtaa. Kyllä -saippuakauppoihin. Gunry on mainio saippuanvalmistaja, jonka tuotteita fanitan. Saippuoissa on aina jotain ihania tuoksuyhdistelmiä ja itse saippua on todella hyvän laatuista.

Koska kuljen kaupassa aina saippuatutka päällä, bonggasin tottakai nämä Gunryn uutuudet (?). Sarja on jotain Premium -tasoa ja se näkyi hinnassa. Perusgunrya sai 3 kpl neljällä eurolla, mutta näitä vain kaksi.


Ostoskärryissäni oli näiden lisäksi myös se 3 kpl perussaippuaa, mutta Isäntä alkoi katsoa minua niin kysyvällä ilmeellä, että päätin ostaakin vain nämä. Hän ei koskaan puutu kosmeostoksiini, eikä nytkään tehnyt niin. Ilme oli enemmänkin sellainen häpeän sekainen, että miksi hemmetissä tuo muija lappaa saippuaa meidän kärryn täyteen.... Pelästyin, että kohta se alkaa huutaa, että täällä on ihminen välissä sieltä saippuavuoren takaa. Niin ja ehkä 3 litraa käsisaippuaa olisi tosiaan ollut liikaa kertaostoksena...?

Tai mitä mä tässä nyt höpötän! Minun maailmassani mikään määrä saippuaa ei ole liikaa. Nyt itseasiassa harmittaa etten ostanut niitä kolmeakin saippuaa. Hmph!



Gunryn Premium -sarjan saippuoissa oli tuoksuja eri maista. Itse ihastuin eniten espanjalaiseen lakritsiin ja italialaiseen mimosaan. Oih! Kieltämättä näissä saippuoissa oli intensiivisempi tuoksu kuin niissä perustuotteissa. Ja etenkin tuo lakritsi oli niin hauska! En muista, että meillä olisi ennen lakun tuoksuista saippuaa ollutkaan.

Muita vaihtoehtoja oli edelweiss (eli alppitähti) ja ruusu. En vaan raaskinnut ostaa kaikkia neljää tuoksua ja maksaa niistä kahdeksaa euroa. (Oikeasti ehkä olisin raaskinnut, mutta kun se Isäntä teki niitä facepalm -eleitä siinä vieressä niin ajattelin säästää vähän häntä.)

Toivon, että näitä olisi Cittarin vakkarivalikoimissa eikä vain tarjouskamppiksilla. Pullotkin ovat meinaan niin kivan näköiset, että ne voisi lätkäistä tuollaisenaan kylppäriin lavuaarin reunalle. Olen saippuahulluudessani sillä tasolla, että olen ostanut saippualle oman pumppupullon kylppäriin ja täytän sen aina ostamallani saippuaihanuudella. En voisi kuvitellakaan, että laittaisin saippuan siinä pullossa lavuaarin reunalle mihin se oikeasti on pakattu. Paitsi näiden kohdalla. Joskus kohdalle sattuu niin nättejä pakkauksia, että taivun näistä tiukkaan noudatetuista tavoistani.

Hei mulle saa vihjasta jos jossain päin on hyvä saippua-apaja! Etenkin nämä Gunryn saippuat ovat mieleeni :)

Näihin saippuamaisiin tunnelmiin on hyvä päättää tämä blogiviikko ja toivottaa hyvää viikonloppua!

(Tämän jutun ulostullessa bloggaaja on käynyt hakemassa myös sen kolmen kappaleen satsin saippuaa, joka jäi edellisellä ostosreissulla hankkimatta hänen aviomiehensä elehdinnästä johtuen. Bloggaajan mukaan aviomies on kuitenkin tästä hankkinasta huolimatta ihan kunnossa henkisesti. Kaikkien sielussa on nyt siis rauha. Etenkin bloggaajan.)